13. huhtikuuta 2012

le saxophone

   Nyt mulla on sellanen fiilis, että haluisin hirveesti oppii soittamaan jotain uutta soitinta. Ja ihan ehdottomasti tää soitin olisi alttosaksofoni. Mä en tiedä, mistä tää mun innostus tähän soittimeen oikeen kumpuaa, mutta jotenkin mä oon vaan ihan rakastunut siihen. Se on tosi kaunis soitin ja sen ääni on jotenkin tosi salaperänen. Kun kuulen sen äänen, mulle tulee mieleen heti iltainen Pariisi. Hämärä ja ränsistynyt kuja, kahden vanhan ja vähän rähjäisen kerrostalon välissä. Kujalla on roskia ja pari katukissaa. Toisen kerrostalon kattohuoneistossa on ikkuna auki ja siellä soittaa vanhaa, hieman haikeaa sävelmää erakoitunut pariisilainen mies alttosaksofonilla. Näen tuon tilanteen sieluni silmin. Jos mulla oikeasti olis aikaa, niin ihan varmasti alottaisin soittotunnit! Se olisi mun sivusoitin, sillä viulu olisi edelleen pääsoittimena. Mutta nyt mulla ei vaan ole aikaa siihen. Tyhmää, mutta ehkä mä joskus vielä kokeilen sitä.

   Oon nyt muuten musan kolmoskurssilla ja siellä käydään kaikkee jazzii ja bluesii ja niiden historiaa, ja yks mun ryhmässä oleva poika soittaa alttosaksofonii! Toivottavasti se ottaa sen joskus mukaan tunnille!





ps. kuvat tällä kertaa we<3it

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti