17. huhtikuuta 2013

Aurinkolaulu.

Kohotat katseesi valoon, taivaan sineen ja kultaan,
painat kätesi uupuneet kevään heräävään multaan.
Näin on parasta olla,
kaikki on oikein ja hyvin,
anteeksianto on syvin
maalla ja auringolla.
Olet vihannut itseäsi kauan ja katkerasti,
Talven pitkinä öinä tuntenut sieluusi asti:
turha on peistä nostaa,
toivoa vapautusta,
uudella valheella ostaa
hetken lohdutusta
Siispä sanasi jokainen
olkoon kirkas ja hyvä.
Tästä päivästä lähtien
virta voimakas syvä,
joka on matkalla
mereen ikuiseen
sinunkin sielus on kantava
elämän sydämeen.

- Mika Waltari

ps. minä tykkään tästä blogista !

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti