En syntynyt tänne itkemään.
12. kesäkuuta 2012
ehkä kaikki palaa itsestään ennalleen.
we<3it
kasvoimme yhdeksi puuksi, mutta minä olen siitä haarautunut oksa, jonka myrsky on repäissyt irti......
kamalinta on, jos joskus parhaat ystävyyssuhteet katoaa, kuolee itsestään pois.
onko aika oikeasti lopussa ? mikään ei varmaan koskaan tule olemaan niin kuin ennen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Uudempi teksti
Vanhempi viesti
Etusivu
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti