 |
| we<3it |
Mä istun laiturilla sateessa.
Sadepisarat helisevät osuessaan tyyneen järven pintaan.
Se on sateen laulua.
Mä kuuntelen sitä aivan hiljaa.
Se laulaa mulle saduista.
Se laulaa seitsemästä villijoutsenesta.
Se laulaa tuluksista, jotka sotamies löysi puun sisältä.
Se laulaa peukalon mittaisesta tytöstä ja rumasta joutsenen lapsesta.
Se laulaa mulle myös itkevistä merihevosista.
Ne itkevät koska niillä ei ole enää puhdasta vettä.
Ne itkevät koska edes sade ei voi antaa niille puhdasta vettä.
Nuo merihevoset eivät enää koskaan naura.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti