sisko älä luovuta vielä
me ollaan vihdoin oikeella tiellä
matka on pitkä ja kivinen
mutta älä pelkää
mä otan sut vaikka reppuselkään
ja puolet sun huolistasi kannan
säkin tekisit mulle niin
älä luovuta vielä
älä anna uskoasi ihmisiin
vielä tulee muutokset murheisiin
me ollaan vihdoin oikeella tiellä
matka on pitkä ja kivinen
mutta älä pelkää
mä otan sut vaikka reppuselkään
ja puolet sun huolistasi kannan
säkin tekisit mulle niin
älä luovuta vielä
älä anna uskoasi ihmisiin
vielä tulee muutokset murheisiin
Tiedättekö mikä on ihan tajuttoman vapauttavaa? Se, että voi puhua ystävän kanssa ihan ihan kaikesta eikä mun tarvii selitellä, kuvailla, miettiä miten kertoisin jonkun asian, koska hän tietää täsmälleen miltä musta tuntuu. Mun ei ees tarvii yrittää selittää, koska hän tietää.
"Ja puolet sun huolistasi kannan, säkin tekisit mulle niin." Ja niin sä teetkin. Kiitos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti