Sä et olisi aamulla siinä,
Sen tajusin minäkin
Olisi tää ilta ja yö,
Ja sitä minäkin halusin
Ja sä pidit sun sielusi kiinni,
Sitä yritin minäkin
Etten saisi rakastaa,
Sen kuitenkin
Sen kuitenkin
Mokasin
Sen tajusin minäkin
Olisi tää ilta ja yö,
Ja sitä minäkin halusin
Ja sä pidit sun sielusi kiinni,
Sitä yritin minäkin
Etten saisi rakastaa,
Sen kuitenkin
Sen kuitenkin
Mokasin
kävelin pakkasessa ja mietin niitä näitä ihmeitä ja epäihmeitä. sitten havahduin kuulemaan tuon yllä olevan kertosäkeen. piti kelata kappale alkuun ja kuunnella jokainen sana tarkasti. ei ei ei voi mikään kappale osua noin täydellisesti. yllä on kuin suora kuvaus eräästä illasta ja yöstä viime kesältä. mitä helvettiä?
meni tavallaan fiilis vähän pilalle, koska mietin tuota kivaa iltaayötä. se tuli taas mieleeni, eikä lähde sieltä ihan heti pois. mä taidan olla ainoa, jolle sillä yöllä on vielä jotain merkitystä.
ps. kuvatkuvat
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti