Keitä te olette?

 Löysin vanhoja vanhoja valokuvia viime vuosisadan ensimmäisiltä vuosikymmeniltä. Hämmentävää ajatella, että varmaan kaikki kuvien ihmiset ovat mun edesmenneitä sukulaisia. Joskus he ovat eläneet täällä omaa elämäänsä. Kaikilla heillä on oma tarinansa, mutta nyt kukaan ei muista enää heidän nimiään, ei heidän ääniään. He ovat meille vain kellastuneiden kuvien liikkumattomia kasvoja tyhjillä ja elottomilla katseilla. Aika karua, että aika on vain unohtanut heidät.

Hei kuka olet sinä nuori mies, joka olet päässyt ylioppilaaksi vuonna -24? Mihin elämäsi on sinua heittänyt?

Entä keitä olette te nuoret tytöt kansakoulun luokkakuvasta? Miksi teillä kaikilla on niin hapan ilme kasvoillanne?

Entäpä te nuoret miehen, jotka olette päässeet juuri jääkäripataljoonaan, kuinka moni teistäkin jäi sodan hirvittävälle tielle, eikä palannut enää koskaan kotiin?

Tai entä sinä nuori kaunis nainen, ehkä kolmissakymmenissä, kuoliko sinunkin miehesi sodassa? Tekikö joku lapsistasi nuo mustat puiset kehykset kuvasi ympärille? Nyt, lähes sata vuotta myöhemmin, ne ovat edelleen ehjät...

Liian paljon tyhjiä kysymyksiä. Liian paljon äänettömiä vastauksia ja kertomattomia tarinoita. Liian paljon unohdettuja muistoja....