Peter Pan on fiksu kaveri. Mutta joskus täytyy vaan sanoo hyvästi, lähteä ja unohtaa, vaikka se sattuu ja suruttaa. Ajatukset olleet vähän muilla mailla, teillä tietämättömillä.
Koko viikon stressi purkautu viime yönä, kun kuljin kesäisessä juhannusyössä yksin itkien. Olin tulossa kavereiden pienistä juhlista. Lähdin sieltä muita aikasemmin koska alkoi ahdistaa, muut oli biletuulella mutta mä en yhtään. Ei ollut niin hauska ilta, kuin eka kuvittelin.
Tänään lähden sivistyksen ulkopuolelle ihanan kuuden kanssa! Tätä mä olen odottanut kauan kauan, siitä asti kun toukokuussa tapasin nämä kuusi. Vielä on paljon hommia tehtävänä ennen lähtöä, mutta wuuuuuuuuu oon lähdöstä tajuttoman innoissani!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti