Pääni sisällä on ollut varsinainen hullunmylly viime päivinä.
Siellä ovat olleet samaan aikaan varmaan kaikki mahdolliset tunteet, jotka ihminen voi tuntea.
Siellä ovat olleet ne ihanat hetket viime viikonlopulta, jolloin olin taas samojen mahti tyyppien kanssa kuin aikaisemminkin.
Siellä ovat olleet myös ne kauniin kipeät muistot kahden vuoden takaa, sillä aika tasan kaksi vuotta sitten kuulin ensimmäisen kerran Vihreäsilmäisestä. Sain sen ensimmäisen sähköpostiviestin ja stalkkasin hänet facebookista. En silloin olisi todellakaan arvannut, miten häntä ajattelen pari vuotta myöhemmin.
Pääni sisällä ovat menneet sekaisin menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. En tiedä missä ajassa haluaisin olla, missä ajassa mun kuuluisi olla, mihin suuntaan mun pitäisi kulkea. Omat valinnat epäilyttää.
Tunteet ovat olleet pinnassa jo monta päivää. Ihan pienetkin asiat, olivat ne sitten hyviä tai ei niin hyviä, saavat veden nousemaan mun silmiin. Mä en jaksa välittää siitä, vaan annan veden nousta ja kyynelten valua jos ne ovat valuakseen.
Mutta kaiken tän sekamelskan ja hämmennyksen keskellä mä tunnen itteni kuitenkin onnelliseksi. Mä näen valtavasti kaikkea kaunista mun ympärillä ja tunnen valtavasti kaikkea hyvää mun sisällä, sekä kuuntelen Björkiä ja SMG:tä lakkaamatta.
Mitä täällä tapahtuu?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti