Väsymys vähän painaa, eikä pää jaksaisi imeä enää tietoja sisäänsä koko päiväisen opiskelun jälkeen. Mutta vielä pitää vähän yrittää, koska enää kolme kokonaista päivää jäljellä.
Yhtenä päivänä kävin fiilistelemässä pitkästä aikaa Ruohonjuuressa. Voi kuinka se kauppa onkaan täynnä kaikkea ihanaa ja se tuoksu, mikä siellä on, ah. Matkaan lähti Clipperin teetä, mikä rauhoittaa ja auttaa nukkumaan. Se on hyvää! Ja katsokaa nyt noita Clipperin kotisivuja, tajuttoman suloiset!
Meidän lähellä olevan kapakan terassilla, missä istuvat näiden seutujen spurgut aamusta aamuun, istui vanha mies soittaen akustista kitaraa ja laulaen päivänsädettä ja menninkäistä. Sellainen käheä, matala ja hieman sammaltava ääni, mutta yllättävän tarkasti nuotilleen lauloi. Pysähdyi hetkeksi kuuntelemaan.
Tänään kun olin päivällä kävelyllä, näin kuinka kaksi aikuista, hieman keski-iän ehkä ylittänyttä miestä ajoivat vierekkäin skoottereilla ja puhuivat toisilleen radiopuhelimilla! Oli aika hupaisa näky.
Tänään myös astuin aurinkolasini säpäleiksi. Nyt ne on toispuoleiset, koska toinen linssi on irti, mutta ei se mitään. Maksoivat viisi euroa Rooman torilta.
Ainiiin vielä piti hehkuttaa: huomenna vihdoin "Jossain on tie ulos" ! Odotan oven takana hiljaa, kunnes postinkantaja sujauttaa sen meidän postiluukusta sisään, sit mä otan sen mun syliin eikä kukaan enää pääse meidän väliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti