Unessani oli varjoja. Ne hiipivät seinillä hiljaisesti ja varovaisesti.
Minä nousin istumaan hämmentyneenä. En tiennyt, mistä ne olivat tulleet tai mitä ne halusivat.
Lattian rajasta niitä nousi lisää. Ne liukuivat hitaasti alhaalta ylös seinälle ja ottivat jonkun hahmon muodon. Ne eivät olleet pelottavia, eivätkä ne tahtoneet minulle pahaa.
Minä istuin ja katselin niiden sulavia liikkeitä, rauhallista tanssia. Minä en häirinnyt niitä, ne ei häirinneet minua. Me olimme vain yhdessä olemassa tuossa samassa todellisuudessa. Tuossa minun unessani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti