12. marraskuuta 2012

kadonneita paloja ehkä palapelistä.

mulla on vaan niin yksinäinen olo
leikin, että oon vahva
vaikka oikeesti oon palasina
miksi musta on tullut tällanen?
miksi mä olen särkynyt?
särkynyt pieniksi siruiksi
varissut ympäriinsä
haalistunut, kadonnut, hukkunut
eksynyt
kuka mut korjaa?
etsii kaikki palat yks kerrallaan
ja kokoaa taas kasaan
entiselleen, ennalleen
jotta voin taas särkyä uudelleen

2 kommenttia:

  1. tykkäsin näistä ajatuksista, mutta mielestäni runo olisi vielä parempi, jos se ei olisi niin puhekielinen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hmm voi olla niinkin, silloin se olisi enempi runomainen ehkä. tää runo oli aluksi vaan mun ajatuksia pötkössä ja sitten siitä vasta muodostui tuollainen, ehkä siksi se on puhekielinen. :)

      Poista