aamu alkoi kauniina. katsokaa mitkä värit nouseva aurinko maalasi taivaan rantaan! aamu alkoi myös hyvin.
päivällä oli kylmä.
kädet jäässä.
varpaat jäässä.
kaikki paikat jäässä. sisälläkin.
kipeys saapumassa kylään.
miten selviän talven yli?
eilen sain viulutunnilla ihan tosi hyvää palautetta. hymy taisi ylettää korvasta korvaan loppu päivän.
pitäisi kirjoittaa huomiseksi mielipideteksti eutanasiasta. liian vaikeaa, liian vaikeaa. en pysty ajatteleen niin vakavaa juttua nyt, saati sitten muodostamaan siitä selkeetä mielipidettä.
ajatuksissa pyörii taas se sama viime kesän ihminen. siellä hän on ollut koko viikon ja varmaan tulee olemaan jatkossakin. ainakin jonkin aikaa vielä, jos en näe häntä. mutta mä haluan nähdä, enkä halua unohtaa. okei, en usko että pystyn unohtamaan. pitäis kai olla jotenkin niin smooth, mutta en taida pystyä siihenkään.
musta on hassua kun mun hiukset kutittelee mun niskaa hihi. en muista milloin viimeksi ne olis osuneet sinne. sieltä ne takut pikkuhiljaa tulee jei.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti