yhä uudelleen ja uudelleen
alkaa ympyrä alusta
kiertää itsensä ympäri
ja sulkeutuu lopulta
vain alkaakseen taas uudestaan
toistaen saman rundin
kerta toisensa perään
mieli on hämmentynyt
olet ollut unissani joka yö
ja päivätkin pörräät mielessäni
ihan kuin ärsyttävä paarma
heinäkuisena päivänä
aivot ja sydän riitelee taas, koska nään sinut ylihuomenna. miten ihmeessä voit edelleenkin hämmentää niitä, vaikka aikaa on kulunut? ja paljonko sitä pitäisi vielä kulua, jotta niiden kiista rauhottuisi? jotta osaisin lopettaa menneissä elämisen ja turhan odottamisen....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti