Tänään oli eka työpäivä kaduilla. Siellä mä kiertelin viisi tuntia, juttelin hyviä keskusteluja muutamien ihmisten kanssa, koin kylmän viileitä en-edes-katso-sinuun -ohituksia (oli vähän turhauttavaa kieltämättä), moikkasin parit tutut, sain palaneet olkapäät sekä kipeät jalat ja myös KAKSI lahjoittajaa.Hyvä päivä siis. Homma oli ihan hauskaa.
Kädet osuu maahan
Ja ensimmäinen ajatus on olla
Nousematta enää koskaan
Luovuttaa suosiolla
Jäisit vaan siihen eikä kukaan tulisi
Ja huomenna taas sama. Positiivisella asenteella vaan, ei saa antaa tympeiden ihmisten lannistaa!
Minä ja mun feissauskansio nujerretaan kaikki kovanaamat hyvän asian edessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti