Liian monta mukillista teetä ja väsymystä. Mun elämässä ei tapahdu mitään erikoista. Koulussa vain rentoudun, painan kuvia kankaaseen, kirjoitan luovasti, puhun ruotsia ja opiskelen soluista sekä proteiinisynteesistä. Kotona sovitan musiikkia bändille ja transponoin musiikkia viululta alttoviululle. Kirjoitin kirjeen Tuitulle ja olen taas tunkemassa itseäni moneen soppaan mukaan. Tulevaisuus jälleen kerran vähän mietityttää, sillä taas löysin yhden uuden vaihtoehdon, mihin suuntaan voisin sitä viedä. Vielä en ole varma mistään, mutta ei se mitään. Mä pidän mun elämästä ja niistä illoista, kun taivas on kirkkaan oranssinkeltainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti