26. elokuuta 2014

Kun lapsista myös nuorin omilleen jo muutettiin.

Jälleen kerran on rinkka pakattu (ja pari muutakin kassia). Kaikki tärkeät tyypit on moikattu, koska eihän sitä tiedä milloin me seuraavan kerran nähdään. "Onnea ja tsemppiä sulle! Pidä älyttömän hauskaa ja soitellaan!" Vaikka mä olen odottanut tätä innoissani tosi pitkään, niin silti lähteminen tuntuu vaikealta. Jännittää, pelottaa ja itkettää, mutta silti juuri tätähän mä olen halunnut.


Huomenna kello 06:06 hyppään junaan ja lähden kohti uutta elämää.
(Pidäthän musta huolta uusi kaupunki?)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti